Koetusten koeviikko

Vaya tela!

Ensimmäisen semesterin luennot ovat nyt tällä erää ohi ja ensi maanantaina on edessä ensimmäinen kosketus koeviikkoihin. Kokonaiset neljä koetta tulisi siis hyväksyttävästi hypellä läpi. Pienellä mielenkiinnolla odotan näitä koetuksia, sillä kaikki neljä sisältävät avoimia kysymyksiä, joihin tulisi siis esseemuodossa vastata. Kaikenlaisia esseitä on tässä syksyn ja alkukevään mittaan tullut raapusteltua, mutta googletränsleitteristä ja sanakirja.orgista on tullut jonkinsortin parhaita ystäviäni. Toki saan tuoda sanakirjan mukanani kokeeseen, mutta melkoisen työlääksi voi muodostua manuaalinen haku koetilanteen keskellä. Kieltämättä hienoinen hermostuneisuus kirii pintaan, mutta parhaani yrittämällä, en voi muuta kuin..no, epäonnistua. Tässä kohtaa ei kuitenkaan kannata hätääntyä, vaan (kuulemma) laittaa uutta yritystä vetämään.

Tammikuun ensimmäinen viikko vierähti jalkapotilaana ja melko rauhallisilla meiningeillä olen koittanut tämän kuun muutenkin oleilla. Kävelysauvat saivat kyytiä muutaman päivän jälkeen, sillä en oikein ymmärtänyt niitten käyttömekanismia ja sain niillä vain yläkroppani jumiutumaan (en enää tiennyt kumpi sattuu enemmän; loikkiminen kävelysauvojen varassa vai konkkaaminen yhdellä jalalla).

Kävelysauvojen puuttuminen huomattiin myös naapurustossani. Viikolla rappukäytävässä törmäsin naapuriimme,vanhaan ja herttaiseen naapurin herraan, joka alkoi kysellä jalkani voinnista. Tilanne oli melkoisen hämmentävä, sillä enpä ollut tullut ajatelleeksi, että kukaan naapurustossamme olisi pannut merkille onnetonta etenemistäni sauvojen varassa. Kiittelin kohteliaasti huolenpidosta ja kerroin jalkani voivan jo oikein mainiosti. Jatkoimme kulkuamme hyvää päivää toisillemme toivotellen, minä melko villisti tilanteelle hymyillen. Naapurin herra ei kuitenkaan ollut ainut, joka sinä päivänä päätti kysellä jalkani perään. Käytyäni copisteriassa, päätin samalla tehdä visiitin kadullamme sijaitsevaan "kyläkauppaan". Leipähyllyä ihmetellessäni, yksi kaupan myyjistä huikkasi tikkaiden päästä, että "joko jalka on parempi, kun olet ilman sauvoja?" Naamani ilmeestä oli luultavasti helposti luettavissa kysymys "qué", sillä nopeasti hän selvensi, että oli nähnyt minut konkkaamassa huoltoasemalta sauvojeni kera. Hetkellisestä hämmenyksestä toivuttuani, selostin taas jalkani voinnin ja koitin pitää naamani peruslukemilla.

Melkoisen yllättäviä kohtaamisia nämän tällaiset. On hassua, miten sitä vaan kuvittelee, että olisi jotenkin näkymätön ja huomaamaton täällä omalla kotikadullaankin. Mutta viimeistään tämän episodin jälkeen se nyt osoittauttui täysin turhaksi luuloksi. Pitänee varmaan hieman tarkemmin alkaa miettiä, mitä kaikkea siellä oman kodin seinien ulkopuolella sitä oikein touhuilee.

Nyt siirryn unten maille, jotta jaksan huomenna vielä ahkerasti selata (paniikissa) sosiaalityön monistepinkkoja. Buenas noches!

Kaasua, beibi, kaasua!

Seuraavalla kerralla mietin kyllä kaksi kertaa pidempään, ennen  kun alan puhua mistään onnistuneista vuosista. Vuosi on nyt aloitettu sellaisten onnistumisten saatteella, että ei voi muuta kun nauraa lääkityksen voimalla! (600mg ibuprofeeni on ystävä). Elettyä vuotta on kulunut vasta kolme päivää ja jo sen aikana olen onnistunut (huom) vääntämään nilkkani, treenaamaan käsilihaksia kävelysauvoilla, vierailemaan terveyskeskuksessa, keräämään uutta ja tarpeellista sanastoa kuten las muletas (kävelysauvat) ja doplar el tobillo (nyrjäyttää nilkka), olemaan kolme päivää pesemättä hiuksia kaasun loppumisen johdosta, soittamaan kaasumiehille kaasuntarpeistani ja kaiken tämän lisäksi onnistunut säilyttämään ystävyyteni hoitajani kanssa näistä "onnistuneista" hetkistä huolimatta!

Vuosi on siis aloitettu arvoisella tavallaan ja vähän jäätää mitä seuraavat päivät tuovat tullessaan. Kaikeksi onnekseni (?) en voi poistua kotoa ainakaan muutamaan päivään, kiitos turvonneen ja jomottavan jalkani. Kahden viimeisen päivän korvaamaton apu ja ilo on ollut hyvä ystäväni, joka uuden vuoden rientojen jälkeen jäi hoivaamaan vaivaista sen sijaan, että olisi karannut Cadiziin. Joko tänään tai huomenna täytynee kuitenkin luopua omahoitajastani ja ryhdistäytyä kohtaamaan elämäni jalkapuolena. Jalka on kuitenkin parantunut jo näiden kahden päivän aikana jo melko positiivista vauhtia, joten eiköhän tämäkin ole kohta vain elettyä elämää!

Uusi vuosi otettiin vastaan vaihtariporukassa omassa kotikolosessamme viinirypäleitä mussutellen. Espanjalaiseen vuoden vaihtoon kuuluu olennaisena asiana se, että kellon lyödessä kaksitoista, joka lyönnillä heitetään suuhun viinirypäle ja loppuviimein koitetaan olla tukehtumatta niihin! Melkoisen villi perinne siis kyseessä! Joka tv-kanavalla on oma ohjelmansa, jossa seurataan vuoden vaihtumista ja kellon kumahtelua (seuraamamme lähetys taisi tulla Cadizista, Canal Surilta). Rypäleet kuvastavat vuoden jokaista kuukautta ja onnistuessasi vetäisemään niitä koko tusinan edestä ennen seuraavaa vuorokautta, on vuodestasi tulossa melkoisen onnekas. Oman vuoteni alulla saattaa olla siis tekemistä sen kanssa, että missasin pari ensimmäistä kajahdusta..  siispä maaliskuuta odoteltaessa?

Hyvän ruuan, tinan valamisen (jota yksi saksalaisista oli kuljettanut kotomaastaan), viinirypäleiden ja vuorokauden vaihtumisen jälkeen kasattiin porukka ulkovaatteisiinsa ja yhteisen hyvän pohdinnan jälkeen päädyttiin siihen, että Sevici-pyörät ovat paras vaihtoehto kulkeutua keskustaan. Niinpä siinä sitten lähdettiin torvia soitellen (huudellen vastaantulijoille iloista ja nimenomaan onnekasta uutta vuotta) kohti tapahtumapaikkaa, olkoonkin, että pyöriä oli liian vähän ja että alunperinkin koko idea oli melkoisen huono..

Keskustaan asti kyllä selvittiin, mutta ei ihan ilman henkilövahinkoja.  Lopputuloksena oli melko kolhiintunut tyttö. Tämä kaikki siis viinirypäleiden, sevicin, raitiovaunun raiteiden, liian monen Feliz Año Nuevo -huudahduksen ja tasapainottoman olotilan seurauksena. Sellaisia. No näinpä käy joskus. Vaihtuipahan vuosi ainakin melko ikimuistoisella tavalla. Nyt "säntään" lämpimään (!) suihkuun ja nautin koko lailla sellaisen luksuksen olemassaolosta.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!! Feliz año nuevo pa' todos!!

Hyvää ruokaa.

Tinanvalantaa.

Suihkunraikas jalkapuoli.

Onnea.