Aloittaminen on aina vaikeaa. Sama homma tuntuu pätevän niin blogin ensimmäisten lauseiden väkertämisessä kuin vaihtovuoden käyntiin rykäisemisessä. Omalla kohdallani tosin vaihtovuosi on alkanut luvattoman helpolla tavalla. Sen sijaan, että olisin löytänyt itseni hostellihuoneesta puhelin kourassa soittelemasta vieraisiin numeroihin gurumaisilla espanjantaidoillani, olen voinut nauttia prinsessamaisen hyvästä kohtelusta ja pehmeästä laskusta uuden kulttuurin sekaan. Kaikki kiitos tästä kuuluu ystävilleni ja heidän sukulaisilleen!
Mielestäni tästä helposta alusta ei voi kuitenkaan potea huonoa omatuntoa, sillä verkostoituminen on päivän sana! Enkä lainkaan myöskään epäile, etteikö edessä odottaisi runsain määrin vaikeuksia esimerkiksi uuden kielen omaksumisen suhteen.. Oma "itsenäistymiseni" alkaa viimeistään syyskuun 9.päivä, jolloin koululla on orientaatiopäivä uusille tulokkaille. Melko jännää.
Paikallisen oppaan turvin olemme saaneet oman kotoisan kolon Nervión-nimiseltä asuinalueelta. Asuntomme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, lähellä Sevillan yliopistoa. Itselleni on tosin vielä arvoitus, miten omalle yliopistolleni tulen kulkemaan, mutta eiköhän sekin ajan kanssa selviä. Asunnossamme on kolme huonetta, melko iso yhteistila, valoisa kylpyhuone, parveke kalusteineen ja vaaleanpunainen keittiö. Maltan tuskin odottaa lämpimiä aamuhetkiä parvekkeella cafeliton kera! Kolmanteen huoneeseen on tarkoitus löytää vielä asukki, joka mieluusti saisi olla espanjaa höpöttelevä tyttö. Olemme tähän mennessä laittaneet ilmoituksen vain kahden eri Facebook-ryhmän seinälle, mutta varmaankin alkuviikosta käymme iskemässä ilmoituksia myös yliopistolle sekä kiinni alueen puihin. Olen toiveikas yliopiston seinien sekä puupostailun suhteen, sillä kovinkaan monta varteenotettavaa vastausta emme ole vielä fb:n kautta saaneet. Ehkä kummallisin vastaus tähän mennessä tuli tytöltä, joka etsi asuntoa sekä itselleen, mutta myös pojalleen. Viestissä luki myös, että "I love to ir de fiestas", joten loppujen lopuksi olisimme luultavasti saaneet samaan syssyyn itsellemme hoidokin. Kiitos, mutta ei ehkä tällä kertaa!
Puupostailun avulla ilmoittelu on melko veikeä osa espanjalaista asunnonvuokrauskulttuuria. Asuntojen pääasiallinen vuokraaminen tapahtuu puihin/seiniin/katupylväisiin liimattujen lappujen avulla, joissa usein ei ole muuta tietoa kuin asuinalueen nimi, vuokrattavien huoneiden määrä sekä puhelinnumero. Tiesin tästä tavasta jo ennakkoon, sillä olin lukenut toisten matkakertomuksia sekä kuullut vaihdossa olleilta ystäviltäni tästä hienoisesta erosta Suomen vastaavaan toimintamalliin. Toki ilmoituksia on netissäkin, mutta mitä suuremmalta osin ilmoittelu tuntuu tapahtuvan puiden välityksellä.
Muutto täältä toisten nurkista tapahtuu näillä näkymin maanantaina, sillä huomenna menemme porukalla käymään rannikkokaupunki Huelvassa. Odotan innolla pääsyä taas meren äärelle, sillä Sevillassa ei Guadalquivir-joen rantoja lukuun ottamatta sen lähemmäksi virtaavaa vettä pääse.
Aloitus se oli tämäkin. Seuraavalla kerralla kirjoitan toivon mukaan omasta asunnostamme käsin!
